1 Kalaallit Nunaanni
Naatsorsueqqissaartarfiup suliassai
aqunneqarneralu
Kalaallit
Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik
Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik Kalaallit Nunaanni pisortatigoortumik naatsorsueqqissaarnernut qitiusumik oqartussaasuuvoq.
Naatsorsueqqissaartarfiup pingaarnertigut akisussaaffigineqarnera siulersuisunit isumagineqarpoq, taakkulu inuiaqatigiinni pissutsinik ilisimasaqartunik tallimanik ilaasortaqarput. Ulluinnarni aqutsisoqarneq naatsorsueqqissaartarfimmi pisortaasumit isumagineqarpoq, taassumalu suliffeqarfik avammut nittarsaattarpaa.
Aaqqissuussaanikkut
inissisimaneq
Naatsorsueqqissaartarfik aaqqissuussaanikkut Aningaasaqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfiup ataaniippoq. Aningaasaqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfiup Naatsorsueqqissaartarfimmi aningaasaqarneq sulisunullu atugassarititat pingaarnertut akisussaaffigivai. Atugassarititat naatsorsueqqissaarnermut tunngasut siulersuisut akisussaaffigivaat.
1.1 Siulersuisut suliassaat katitigaanerallu
Siulersuisut
suliassaat
Siulersuisut suliassaat Inatsisartut inatsisaanni nr. 11, 29. oktober 1999-imeersumi takuneqarsinnaasut ukuupput:
· Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfimmut pingaarnertut akisussaaffik isumagissallugu
· Kisitsisitigut paasissutissat tamaneersut katiternissaannut siunnersuuteqassallutik
· Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik anguniakkanut aalajangersakkat naapertorlugit sulinersoq nakkutigissallugu
· Suliniuteqarfigineqartunut piffissaq ungasinnerusoq isigalugu Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfiup pilersaarusiornera akuerissallugu
· Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfiup sulinissamut pilersaarutai akuerissallugit
· Ukiumut ataasiartumik suliffeqarfiup sulinera pillugu Naalakkersuisunut nalunaarummik tunniussaqartarnissaq
Siulersuisut katitigaanerat
Siulersuisut 2021-p naanerani ukuninnga inuttaqarput, taakku atuuffiisa atorunnaarnissaat ungaluusami nalunaarutigineqarpoq:
· Vøgg Løwe Nielsen, siusinnerusukkut Danmarks Statistik-imi allaffimmi pisortaasimasoq (juunip tallimaanni 2023)
· Tønnes Berthelsen, siusinnerusukkut KNAPK-mi pisortaq (juunip tallimaanni 2022)
· Kim Neumann Nielsen, Akileraartarnermut Aqutsisoqarfimmi pisortaq (juunip tallimaanni 2022)
· Paneeraq Noahsen, Nunatsinni nakorsaaneqarfimmi Inuiaqatigiit peqqissusaannut nakorsaaninngorniaq (juunip tallimaanni 2023)
· MîtdlâraK E. Lennert, Ilisimatusarfik (juunip tallimaanni 2024)
Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfiup sulisui sinnerlugit Simon Westmann siulersuisuni 2021-mi ilaasortaatinneqarpoq.
Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfimmut siulersuisut 2021-mi pingasoriarlutik ataatsimiipput. Nalinginnaasumik ukiumut pingasoriarluni ataatsimiittoqartaraluarpoq. 2021-mi siulersuisut ukiumut suliarisartagaat tassaasut Ukiumoortumik nalunaarusiaq aamma Ingerlatsinermut pilersaarut suliarineqarnera akuerineqarneralu sammineqarlutik aamma 2021-mi missingersuutit suliassanullu pilersaarutit immikkut sammineqarput. Aggustimi siulersuisut ataatsimiinnerminni kisitsisitigut paasissutissat suliffeqarnermut tunngasut aamma ilisimatusarnermut tunngasut immikkut samminiarpaat.
2 Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfimmi ukiup ingerlanera
2.1 Kisitsisitigut paasissutissiorneq
Immikkoortuni kisitsisitigut paasissutissat assigiinngitsut saqqummersinneqartut agguarnerat takussutissiamit ataaniittumit erserput. 2020-mi ukiullu siuliini Naatsorsueqqissaartarfiup saqqummersitai immikkoortiterluagaanerusunngorlugit takussutissiorneri nittartakkami www.stat.gl-mi takuneqarsinnaapput.
Takussutissiaq 1. 2020-mi 2021-milu saqqummersitat amerlassusivii aamma immikkoortut kisitsisitigut paasissutissanik suliaqarfiusut malillugit 2022-mi saqqummersitassatut pilersaarutaasut
|
|
2020 |
2021 |
2022 |
|
Kalaallit Nunaanni kisitsisit |
1 |
1 |
1 |
|
Aningaasaqarneq pillugu kisitsisitigut paasissutissat |
51 |
54 |
57 |
|
Innuttaasut pillugit kisitsisitigut paasissutissat |
27 |
28 |
28 |
|
Suliffeqarneq pillugu kisitsisitigut paasissutissat |
41 |
43 |
46 |
|
Katillugit |
120 |
126 |
132 |
2021-mi kisitsisitigut paasissutissanik suliaqarfiit immikkut maluginiaqqusat ataani allaaserineqarput.
Nukissiuuteqarneq
pillugu kisitsisitigut paasissutissat
2021-mit Kalaallit Nunaanni nukissiuutinik atuineq pillugu kisitsisitigut paasissutissiorneq aamma silaannarsuarmik mingutsitsineq pillugu FN-imut nalunaarsuineq Naatsorsueqqissaatarfimmit suliarineqaqqittalerput. 2021-mi paasissutissat (rådata) 2017-imiit 2020-moortut suliarineqarsimanngitsut suliarineqarput. Nukissiuuteqarneq pillugu kisitsisitigut paasissutissiornermi siornatigut atorneqartoq atoqqinneqarpoq. 2022-mi periuseq taanna nalilersoqqissaarneqassaaq, tassani immikkut isiginiarneqassallutik ilumut periutsip atorneqartup nukissiuuteqarneq pillugu kisitsisitigut paasissutissat naammannersut aamma piumasaqaatit naammattumik suliarineqarnersut.
Ilaqutariit
paarsisartut
2021-mi Naatsorsueqqissaartarfiup siullermeerluni ilaqutariit paarsisartut aamma meeqqat paarineqartartut pillugit kisitsisitigut paasissutissanik saqqummersitsivoq.
Innuttaasut
2021-miit inunngornermut paasissutissat annertusisat kisitsisaataasivimmi tabelimut saqqummersinneqartalerput, inunnuttaasut inunngorfii, angajoqqaat inunngorfii aamma aannaakkut/aataakkut inunngorfii ilanngullugit paasissutissat pigineqalerlutik. Tamanna Norgemi naatsorsueqqissaartarfiup (ssb.no) suleriaasia malillugu suliarineqarpoq, tassani immikkut isiginiarneqarput nunasisut taakkulu qitornaat. Innuttaasut pillugit kisitsisitigut paasissutissanut tabelinut assigiinngitsunut paasissutissat nutaat ilanngunneqarput, maannamiillu pisariaqartitsineq tunngavigalugu aaneqarsinnaalereerlutik.
Innuttaasut ataatsimut naatsorsorneri, sumiiffiit tunngavigalugit naatsorsuinernut aamma misissueqqissaarnernermut atugassatut tunngaviusussat maanna kisitsisaataasivimmi saqqummiunneqarput. Naatsorsuutit, sukumiisorujussuarmik sumiiffinni inuit qanoq ittuuneri takutippaat aamma allanngortoqartillugu sumiiffinnut sunniutigisartagaat takuneqarsinnaapput, suiaassuseq, utoqqaassutsit ukiut ataasikkaarlugit aamma inunngorfiit tunngavigalugit.
Sumiiffinni innuttaasut amerlassusissaasa
saqqummersinnissaat 2022-mut kinguartinneqarput. Innuttaasut naatsorsorneri
atorneqassammata innuttaasut amerlassusissaanik naatsorsuinermi tunngaviusut
pitsaanerusut atorneqassapput. Ukiuni kingullerni innuttaasut naatsorsornerat
covid-19-imik sunnerneqarsimanerat imaluunniit taamaaginnassanersut
nalorninartorsiortitsinera pissutaaqataavoq innuttaasut amerlassusissaasa
saqqummersinneqarnissaasa kinguartinneqarnerannut.
Aningaasaqarnermi periutsit
2021-mi DREAM maleruagassanik assigiinngitsunik
Namminersorlutik Oqartussanut tunniussivoq. DREAM tassaavoq naalagaaffimmi
suliffeqarfik namminersorluni arlaanaatigulluunniit attuumassuteqarnani
ingerlasoq. DREAM-ip nuna tamakkerlugu naatsorsuinermi, periutsinik
ineriartortitsinissaq, aserfallatsaaliuinissaq aamma annertussuseq
aallaavigalugu misissueqqissaarnissaq siunertaraa.
Periutsit ukiut arlaqartut DREAM-imit
ineriartortinneqarsimasut maannamiit Naatsorsueqqissaartarfimmit
ineriartortinneqarlutik ingerlaneqalerput. Periutsit pineqartut tassaapput
siunissami innuttaasut ilinniarsimassusissaanik missingersuineq, innuttaasut
aningaasaqarnikkut qanoq inissisimanissaat pillugu missingersuinerit aamma
politikkikkut aningaasarsiornermi qanoq inissisimanissaq pillugu
missingersuinerit. Maanna innuttaasut amerlassusissaat
Naatsorsueqqissaartarfimmit naatsorsorneqartartut pingaaruteqarluarlutik
periutsinut tunngaviulluarput.
2021-mi Naatsorsueqqissaartarfik
Aningaasaqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfik peqatigalugu
isumasioqatigiissitsipput, tassanilu periutsit tunniunneqarput. Tamatuma
kingorna Naatsorsueqqissaartarfimmit periutsit atorneqalernissaanut
piareersaasoqarpoq.
Aalisarneq
Aalisarneq pillugu ataatsimiitsitaliarsuup
innersuussinera malillugu 2021-mi aalisariutit suuneri illoqarfinni
nunaqarfinnilu tulaassisimanersut kisitsisaataasivimmi tabelinngorlugit
takuneqarsinnaalerput.
2.2
Naatsorsueqqissaarnermik paasissutissiisarneq
Qarasaasiat atorlugit paasissutissiisarneq
Naatsorsueqqissaartarfiup siammarterinera
qarasaasiatigut pinerusarpoq. Qarasaasiakkut paasissutissiisarneq
akikinneruvoq, sukkanerulluni aammalu tigusisartut assigiinngitsut
pisariaqartitaat naapertorlugit allanngortikkuminarluni.
Nittartakkami tusagassiuutinut nalunaarutit,
saqqummersitat, immikkut saqqummersitat, ukiumoortumik kisitsisitigut
paasissutissat aamma kisitsisaataasivik ataatsimoortillugit
takuneqarsinnaanerat neqeroorutigineqarpoq. Nittartagaq kalaallisut
qallunaatullu allagaavoq, immikkoortulli pingaarnerit tuluttut
nutserneqarnikuupput.
Kisitsisaataasiviup programmia novembarimi
2020-mi nutaanerpaamut nutartigaavoq.
Saqqummersitat
Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfimmit
saqqummersinneqartartut tamarmik akeqanngillat nittartakkamiillu
aaneqarsinnaallutik. 2021-mi Naatsorsueqqissaartarfik 126-nik
saqqummersitsivoq. 2020-mi saqqummersitat 86 pct.-ii piffissaq eqqorlugu
saqqummersinneqarput, 2019-imi 91 pct.-it piffissaq eqqorlugu saqqummersinneqartut.
Takussutissiaq 2. Piffissaq eqqorlugu 2016-imit
2021-mut saqqummiussisarneq
|
|
Saqqummersitat amerlassusaat |
||||||
|
|
|
2016 |
2017 |
2018 |
2019 |
2020 |
2021 |
|
Piffissaq eqqorlugu saqqummertut |
|
84 |
81 |
82 |
93 |
109 |
108 |
|
Sap. ak. angullugu kinguaattoorlutik saqqummertut |
2 |
2 |
2 |
5 |
7 |
8 |
|
|
Qaammat ataaseq angullugu kinguaattoorlutik saqqummertut |
1 |
7 |
13 |
11 |
4 |
10 |
|
|
Qaammat ataaseq sinnerlugu kinguaattoorlutik saqqummertut |
1 |
5 |
4 |
7 |
5 |
0 |
|
|
Ukiup tullianut kinguartinneqartut taamaatiinnarneqartulluunniit |
0 |
1 |
4 |
18 |
3 |
0 |
|
|
Katillugit |
|
99 |
104 |
123 |
112 |
120 |
126 |
Kisitsisaataasivik
Saqqummersitanut atatillugu paasissutissat immikkoortiterluagaanerusut Kisitsisaataasivimmi tabelini nassaassaapput. Naatsorsueqqissaartarfiup nittartagaa aqqutigalugu imaluunniit https://bank. stat.gl toqqaannartumik iserfigalugu kisitsisaataasivimmut isertoqarsinnaavoq. Kisitsisaataasivimmik atuisut tabelit assigiinngitsut 500-t 2021-mi marsimi atorsinnaavaat ukiup siuliani tabelit 470-iupput. 500-t akornanni 130-t tabelit toqqortaapput nutar-terneqassaarnikut, nalinginnaasumillu tabelinik allanik taarsigaasimasarlutik.
Kisitsisaataasivimmi kisitsisaatigineqartut aaneqarsinnaapput atuisullu nam-minneq programiutaanni imaluunniit periarfissat allat kisitsisaataasiviup atu-isunut quppersagaaniittut atorlugit suliarineqarsinnaapput.
2020-mi ukiakkut nittartakkap allanngortinneqarnerata kingorna kisitsisaa-taasivimmut aallarnerit immikkoortunut immikkoortillugit naatsorsorneqar-sinnaaleqiipput. Takussutissiami ataaniittumi 2021-mi kisitsisaataasivimmut aallernerit naatsorsornerat takuneqarsinnaavoq.
Takussutissiaq 3. Kisitsisaataasivimmut aallernerit, 2021
|
Katillugit ...................... |
58.690 |
|
Suliffeqarnermi pissutsit ........... |
4.272 |
|
Innuttaasut .................... |
18.817 |
|
Nukissiuuteqarneq ............... |
2.068 |
|
Aalisarneq piniarnerlu ............. |
4.426 |
|
Isertitat ........................ |
2.824 |
|
Aningaasaqarnikkut pissutsit ....... |
318 |
|
Pinerluuteqarsimasut pillugit kisitsisit .. |
1.028 |
|
Nuna tamakkerlugu naatsorsuutit .... |
1.879 |
|
Inuit aqqi ...................... |
1.471 |
|
Pisortat aningaasaataat ........... |
1.199 |
|
Akit .......................... |
1.660 |
|
Isumaginninnermut tunngasut ...... |
1.653 |
|
Peqqissutsimut tunngasut ......... |
2.732 |
|
Tupa imigassarlu aalakoornartulik .... |
694 |
|
Takornariaqarneq ................ |
2.878 |
|
Ilinniartitaaneq .................. |
8.582 |
|
Nunanik allanik niueqateqarneq...... |
1.964 |
|
Allat .......................... |
225 |
Oqalugiariartortarneq
2021-mi Naatsorsueqqissaartarfimmit ilinniartunut marloriarluni Namminersorlutik Oqartussanut aamma Kommuneqarfik Sermersuumi sulisunut kisitsisaataasiviup atornissaanik pikkorissartitsivoq. Pikkorissaaneq kisitsisaataasiviup atornissaanut atortussanik pikkorissartunut tunniussinissamik siunertaqarpoq.
Naatsorsueqqissaartarfimmit GUXimut, mini-MBA-mi ilinniartunut aamma Nuummi Rotarymut nittartagaq ilisaritinneqarpoq. Ilisarititsinerni taakkunani nunarsuarmi anguniakkat immikkut sammineqarput.
Nunat tamalaat akornanni Naatsorsueqqissaartarfik peqataaffigisamini ukuninnga pingasunik saqqummiivoq:
· 2021-mi kisitsisaataasivimmi PX pillugu nunat tamalaat
ataatsimiinneranni saqqummiinermi qulequtarineqarpoq “Creating
a multilingual px-file with R”.
· Nunat avannarliit
innuttaasut pillugit kisitsisitigut paasissutissat pillugit ataatsimiinneranni
saqqummiinermi qulequtarineqarpoq “Population accounts and possibilities for cooperation”.
· Nunani avannarlerni
innuttaasut amerlassusissaat pillugu qarasaasiaq atorlugu ataatsimiinnermi saqqummiinermi
qulequtarineqarpoq “Forecast based
on The Greenlandic Population Account, in R. Work progress”.
Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik
2014-imi Facebookimi atuisunngorpoq. Atuisunngornerup siunertarivaa Kalaallit
Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfimmit nutaarsiassat inunnut amerlanerusunut
apuuttarnissaat. 2022-mi marsimi Facebookimi 1.105-inik malinnaasoqarpoq ukiup
siuliani 1.062-inik malinnaasoqartoq.
API
Kisitsisaataasivimmi paasissutissat
API-nngorlugit (application programming interface) paasissutissiisartunit
allanit pissarsiassaapput. Paasissutissat Kisitsisaataasivimmeersut
aaneqarsinnaapput programminilu atoqqinneqarsinnaallutik, soorlu mobiilini
appini, nittartakkani saqqummiissutini aalajangersimasuni allanilu. Takornariaqarnermut
kisitsisitigut paasissutissat www.tourismstat.gl-imiittut Visit Greenlandip
atortagai Kisitsisaataasivik nutarteraangat ingerlaannaq aaneqartarput.
Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfiup
assilersukkanik saqqummiussinissamut periarfissat nammineerluni
atortarsimavai, nunarsuarmi anguniakkanut qupperneq annerusumik pineqarluni.
Programkode nittartakkamut atorneqartartoq Naatsorsueqqissaartarfiup avataaniittunut
soqutiginnittunut akeqanngitsumik pissarsiassanngortinneqarnikuuvoq.
Kisitsisaataasivik
2021-mi kisitisaataasivik version 2021v1-imik
taarserlugu nutarterneqarpoq. Ukiuni arlaqartuni kisitsisaataasiviup isikkua
allanngortinneqarsimanngitsoq allanngorpoq. Norgemi naatsorsueqqissaartarfiup
kisitsisaataasiviup allanngortinnissaa suliarisimavaa, taakkulu atuisut 2.1
WCAG (Web Content Accessibility Guidelines) tunngavigalugit suliat
misiliisitsissutigisaqattaarlugit suliarisimavaat. Isigisaminnik ajornartorsiuteqartut
taamaasillugik periarfissagissaarnerulerlutik.
Nutserneq
2021-mi novembarip naanerani
Naatsorsueqqissaartarfik Sipisaq Avannarleq 1-imut nuuppoq.
Nittartagaq
2020-mi nittartagaq aamma kisitsisaataasivik
qarasaasianut nutaannut nuunneqarput, ineriartortitsinermut atugassaq,
misileraanernut atugassaq aamma nittartakkamut atugassaq
immikkoortinneqarlutik.
Novembarimi 2020-mi kisitsisaataasivik nutaanerusoq atulerpoq. Kisitsisaataasivik nutaaq amerlanerusunik periarfissaqarpoq, nittartakkami saqqummersinneqartunit ataavartumik allerfigineqarsinnaanera ajornannginnerluni. Assersuutigalugu ‘apeqqutit toqqortat’ maanna oqaatsinit pingasuusunit (kalaallisut, qallunaatut tuluttullu) atorneqarsinnaalerpoq ajornanngitsumik, siusinnerusukkut oqaatsit atorneqartut tamarmik immikkut toqqorsivigineqartariaqaraluartut.
2020-p ingerlanerani kisitsisaataasivimmi periarfissat nutaat nittartakkami atuutilerput. Nittartakkami nutaami uku immikkut sammineqarput 1) ujarlersinnaaneq, atuisoq allalluni nittartakkami ujarlernissaminut periarfissaqalerpoq aamma 2) saqqummertussanut ullorsiut.
Nittartakkamut ilanngunneqarsinnaalerput saqqummersitat assersuutigalugu R-imik suliat, taakkulu nammineerlutik nutartersinnaanngorlugit suliarineqarput. Periuseq taanna nunarsuarmi anguniakkat pillugit suliami aamma tabelinik katersanut atorneqarpoq. Tabelit katersat atorlugit kisitsisit atorneqarnerpaasartut takulertorneqarsinnaapput, tabelit katersat kisitsisaataasivimmik atuinissamut akunnattoortut atorluarsinnaavaat.
2.3 Aningaasatigut isumalluutit
Siulersuisut sulianut pilersaarusiamik aalajangersaasarpoq, taannalu aningaasaliissutinik ukiumoortumik aningaasanut inatsit aqqutigalugu tunniunneqartunit suliassanillu suliakkiissutaasunit isertitanit aningaasalersorneqarpoq.
2021-mi aningaasaliissutit 11.9 mio. kr.-imiipput, immikkut tapiliussat. Naatsorsuinerup inernerata takutippaa aningaasat atukkat 1,2 mio. kr.-nik ikinnerusimasut.
Aningaasanik atuinikillineq annermik angalanernut (sulisunut aningaasartuutit), siunnersortit (avataaneersut) aamma kiffartuussinerut aningaasartuutit annikillisimanerannik pissuteqarpoq.
2021-mut naatsorsuutit ukiup siulianit nuuttanik (sinneqartoorutaasimasunik) 1.2 mio. kr.-inik ilaqarput.
2019-imi Namminersorlutik Oqartussat kontoplan nutaaq atulerpaat. 2019-imut aamma 2020-mut naatsorsuutit ataaniittut kontoplani nutaaq malillugu suliaapput.
Takussutissiaq 4. Naatsorsuutit inerneri 2019-2021
|
Art |
Kontop aqqa |
2019 |
2020 |
2021 |
|
2101 |
Tunisineq |
-1.023 |
-934 |
-679 |
|
22xx |
Akissarsiat (siulersuisut akissarsiaat ilanngullugit) |
9.071 |
10.034 |
10.381 |
|
2205 |
Atorfinittunut atorfeqarunnaartunullu aningaasartuutit |
19 |
80 |
38 |
|
2206 |
Pikkorissartitsinernut aningaasartuutit |
37 |
2 |
13 |
|
2207 |
Sulisunut aningaasartuutit allat |
502 |
62 |
149 |
|
2208 |
Nioqqutissanik pisinernut aningaasartuutit |
89 |
115 |
185 |
|
2209 |
Kiffartuussinernik pisinernut aningaasartuutit |
183 |
69 |
71 |
|
2210 |
Ineqarnermut aningaasartuutit |
0 |
50 |
0 |
|
2212 |
IT aamma attaveqaqatigiinneq |
196 |
152 |
244 |
|
2213 |
Ilassinninneq |
9 |
0 |
0 |
|
2214 |
Avataanit ikiorneqarnermut aningaasartuutit |
269 |
66 |
92 |
|
2217 |
Pigisat iluarsaanneri aserfallatsaaliornerilu |
0 |
0 |
17 |
|
2218 |
Atuinernut aningaasaliissutit, illuutinut |
0 |
0 |
10 |
|
3201 |
Pigisat |
136 |
5 |
0 |
|
3401 |
Aningaasaliissutit |
11 |
0 |
0 |
|
3901 |
Ukiut akornanni nuussinerit |
-80 |
23 |
185 |
|
|
|
9.419 |
9.725 |
10.705 |
2.4 Sulisoqarneq
2022-p aallartinnerani sulisut
Januaarip aallaqqaataani 2022-mi sulisut 15-iupput tassaasut: Pisortaq, pisortap tullersortaa, kisitsisitigut paasissutissanut siunnersortit qulit, paasissutissiisartut marluk, allaffimmioq ataaseq. 2021-mi sulisut akornanni kisitsisitigut paasissutissanut siunnersorti ataaseq sulilerpoq, kisitsisitigut paasissutissanut siunnersortit pingasut suliunnaarlutik.